Perhematkailua Maailman Ääriin
Pesän puhdistuksen ajankohta oli meille ja kaikille muillekin epäselvä. Joku ylempi henkilö ilmeisesti päättää milloin loput honuvauvat kaivetaan pesästä. Tara laittaa meille kuitenkin mailia kun se tiedetään. Hän oli arvioinut sen olevan tiistaina. Tänään meillä oli vapaapäivä projektista. Aamupalan syöneinä lähdimme parin minuutin ajomatkan päähän Halekili Beachille, jota eräs vapaaehtoinen honuprojektista oli suositellut meille. Hän …
Myöhäinen saapuminen kotiin kostautui tietysti aamulla kun nukutti niin pitkään, että puolilta päivin olimme vasta ylhäällä. Blogijuttuja oli päivitettävä heti ensimmäiseksi kun viime päivityksestä oli melkein viikko. Aamupalasämpylä oli ennemminkin makeahko pulla, jonka sisälle tungin kalkkunaleikettä, mutta sellaisiahan ne sämpyt täällä tuppaavat olemaan. Iltapäivä oli ehtinyt pitkälle kun lähdimme Lahainaan shoppailemaan. Ilmainen parkkipaikka löytyi kätevästi …
Rutiiniksi käyneen pikapakkauksen jälkeen olimme taas valmiita uuteen kotiin. Sitä ennen menimme vielä Paiaan shoppailemaan. Pystyimme tekemään aika nopeasti päätöksen Maui Hands –shopissa eilisen perusteella. Ostimme kauneimman biitsitaulun ja pienemmän honutaulun, jotta ne sopivat yhteen jo nyt kun ne pääsevät seinälle kahdestaan. Eikä siinä vielä kaikki. Olin eilen ihastunut hopeiseen honukoruun. Ihan niin kuin honutaulu, …
Vaikka olimme menneet tosi aikaiseen nukkumaan, niin vasta yhdeltätoista kellon ympäri nukuttua, olimme tarpeeksi pirteitä heräämään. Aamupalaksi haimme pizzaslicet ruokakaupasta ja söimme ne kohtalaisen kuumassa autossa. Ajoimme Paiaan katselemaan kauppoja. Minun lempikauppani Maui Hands oli muuttunut vieläkin ihanammaksi kuin mitä se oli viime kerralla kun ostin sieltä kolme honutaulua (honu=merikilpikonna). Nyt siellä oli alumiiniin upotettuja …
6.8. alkoi uudestaan kun siirryimme Hawaiin aikaan. Lentokoneessa yöllä saimme vain eväsleivät, mutta se riitti hyvin kun olimme ravinneet itsemme kentällä. Blogeilun ja lukemisen lisäksi ehdin vihdoin nauttia jopa kokonaisesta elokuvasta lennolla. Katsoin leffan Life of Pi, joka kertoo intialaista eläintarhaa kuljettavan laivan uppoamisesta ja sen ainoista selvitytyjistä, nuoresta miehestä ja tiikeristä, jotka joutuvat elämään …
Yhdeksältä oli herättävä pakkauspuuhiin. Kun olimme tsekanneet itsemme ulos ja laittaneet laukkumme säilöön, pystyimme lähtemään viettämään viimeistä Brisbane-päivää.
Yularan vahinko-ostos itse tehtävä appelsiinihyytelö oli yön kiinteytynyt jääkaapissa ja oli nyt lautaselle kipattuna hieman Ulurun muotoinen ja värinen pläjäys. Maistelimme sitä aamupalan kanssa parkella.
Tämän päivän retki vei meidät paikallisbussilla Lone Pine Koala Sanctuaryyn, jossa nimestä huolimatta on myös muitakin aussieläimiä. Koalia siellä on enemmän kuin missään muualla eläinpuistossa. Antilla kuitenkin oli tavoitteena nähdä tänään vesinokkaeläin, jota on hyvin vaikea luonnossa nähdä. Useamman eri koala-aitauksen ja lyhyen koalaesittelyn jälkeen menimme Platypus-taloon katselemaan paria omissa tankeissaan uivaa ”urosväpää”.
Keskustan kupeessa kiemurteleva Brisbane River oli parin korttelin päässä Albert Streetin kävelykadusta. Sitä pääsee ylittämään monesta kohtaa eri siltoja pitkin. Vastarannalla oli kaupungin ainoa biitsi, Southbank. Ison uima-altaan kokoinen hiekkapohjainen vesi, jota ympäröi hieno hiekkaranta. Siellä oli paljon porukkaa viettämässä lämmintä talvista vapaa päivää. Lähinnä vain lapsia oli uimassa.
Meillä oli tunnin verran aikaa Yularassa kun olimme tsekanneet itsemme hotellista. Laukut säilöön ja mättämään muhkeaa aamiaista taas nassuun. Sitten viimeiset shoppailut ja lentokentälle vievä bussi tuli hakemaan meitä klo 11.30. Uluru ja Kata Tjuta piti hyvästellä. Niihin oli ehtinyt kehittää jo jonkinmoisen suhteen (sellaisen kun kiveen voi muodostaa).