Vuokrasimme auton viideksi päiväksi. Yhden autopäivämme kohde oli Les Fonts d’ Algar, vain puolen tunnin matkan päässä. Lähdimme ensin Benidormiin, Calpesta etelään, jonne on myös puolen tunnin verran matkaa, osittain kallioiden sisään rakennetuissa tunneleissa. Ensimmäinen kohteemme oli La Marina Shopping Mall, Benidormin keskustan ulkopuolella. Kolmekerroksinen mall oli sopivan kokoinen ja tarjosi kattavan valikoiman lähinnä vaatekauppoja, kuten Guess, Mango, Desigual ja H&M. Autoparkki ostoskeskuksen vieressä oli mukavan tilava. Vessat olivat kuumat ja hiukan epäsiistin oloiset. Mekkoa ja paitaa löytyi taas sopivasti.
La Marinan vieressä oli KFC, johon menimme pikaiselle välipalalounaalle. Tytöt saivat kiipeillä liukumäessä hamppareita odotellessa. Sitten matka jatkui noin 20 km sisämaahan päivämme pääkohteeseen. Ainakin Costa Blanca on liikenneympyröiden luvattu maa. Myös tällä parinkymmenen minuutin reitillä niitä oli varmasti monta kymmentä. Harmi, ettemme laskeneet. Ympyröiden lisäksi reitti kulki parin pienen kylän läpi.
Callosa d’en Sarria -vuoristossa sijaitseva Algar-joki muodostaa matkallaan pieniä putouksia ja lampia. Paikasta on kehittynyt nähtävyys ja joessa on helppo pulahtaa. Jätimme auton turisti-infon ilmaisparkkiin, josta oli muutaman sadan metrin kävely perille. Alueella on joitakin ravintoloita ja maksullisia parkkeja. Olimme ostaneet liput etukäteen netissä, mutta paikan päälläkin se onnistuu. Meiltä yhteensä visiitti kustansi 22 €.
Joessa näkyi uiskentelevan ihmisiä. Sen yli kulki pieniä puusiltoja. Puiset portaat veivät ylös, pääputouksen, Toll de la Calderan, yläjuoksulle. Vessa löytyi vasta ylhäältä, hikisen kiipeämisen jälkeen. Siellä vaihdoimme biksuihin. Tytöt saivat nyt ensimmäistä kertaa käyttöönsä juuri ostetut vesikengät, jotka tulivat tarpeeseen epätasaisella ja kivisellä joen pohjalla kävellessä. Vaikka kylpijöitä piisasi alueella, niin sen verran monta uimakoloa joesta löytyi, että vedessä sai olla aika rauhaksiin. Vaaleanpunakukalliset puut reunustivat somasti kapeaa jokea ja kurottelivat oksiaan veden ylle.
Vesi oli raikkaan viileää. Ripeästi virtaava vesi ei ehtinyt auringon paahteessa lämmetä. Antti oli heti elementissään, päästessään kellumaan matalaan vilpeään jokeen. Vesi virtasi tässä kohtaa hiljalleen alaspäin pienissä kivisissä hyppyreissä. Kun olin ottanut muutaman foton järkällä vedessä kahlatessa ja Antti jännittänyt kameran puolesta, vaihdoin goprohon ja pääsin nautiskelemaan viileästä virtauksesta. Tyttöjen ensimmäiset vesikenkäilyt menivät hienosti ja he tasapainoilivat ketterästi joen pohjan eri kokoisilla kivillä.
Siirryimme portaita alas molemmat reput mukanamme. Emme halunneet kiivetä portaita enää uudestaan ylös. Seuraava spotti oli pääputous, jossa ihmispaljous oli sitten toista luokkaa. 15 metrin korkuisen putouksen luo johti kapeahko veden täyttämä sola, jossa ihmiset jonottivat molempiin suuntiin omaa vuoroaan. Putoussoppi, jota korkeat kallion seinämät ympäröivät, oli sympaattinen ja ihan kahdestaan se olisi ollut romanttinen. Vaikka ihmisiä oli koko ajan pienessä putoussopessa, sopivasta nurkasta saimme ihan hyvät kuvat. Tytöt alkoivat palella viileässä vedessä ja palasimme takaisin.
Pulahdimme vielä alajuoksulla kahteen joen muovaamaan altaaseen. Toinen oli vähän syvempi, mutta aikuisen jalat ylsivät pohjaan. Niissä pulikoimme hetkisen. Aavan hampaat kalisivat, joten oli rantauduttava lopullisesti. Matka takaisin autolle ei tuntunut ollenkaan liian pitkältä edes vesikengissä. Puolikosteina ajoimme hotelliin, vain puolisen tuntia.
