Perhematkailua Maailman Ääriin
Kaksi viikkoa Puerto Vallartassa uhaksi olla pelkkää kaupunkikävelyä, shoppailua ja altailua lasten kanssa kun aktiviteetti toisensa perään lykkääntyi ja peruuntui huonon tuurin, ajoituksen ja yleisen mahdottomuuden takia. Tälle päivälle olimme kuitenkin saaneet varattua retken, joka myös toteutui. Sisäinen kelloni herätti jo ennen kuutta (, kellon soidessa tasan kuusi). Harmitti nousta, vaikka olemmekin saaneet tällä reissulla …
Manuel Antonion kansallipuiston kainaloon on kerääntynyt hotelleja, joista yhdessä mekin asuimme. Alue on muutaman minuutin ajomatkan päässä Queposin pienestä kaupungista. Niinkuin edellisessä postauksessa mainitsin, usein kulkevalla paikallisbussilla pääsi kätevästi muutamassa minuutissa ylempää rinteeltä (, jossa suurin osa hotelleista oli) alas rannalle ja kansallispuistoon. Meidän lähin biitsi Espadilla oli netin mukaan yksi parhaimpia täällä. Se on …
Arenal-vuoren juurelta olimme tulleet viiden tunnin bussimatkan Tyynenmeren rannikolle Manuel Antonion kupeeseen. Ensimmäisenä päivänämme halusimme tutustua alueen päänähtävyyteen. Aamupalalla pienehkössä ehkä 2,5 tähden Divisamar-hotellissa oli ananasta ja melonia otettavana. Aikuisille tuotiin keittiöstä lautaset, joissa oli muankasta, riisipapumössöä ja paahtoleipää. Se netissäkin olevan kuvauksen mukaan ”typical breakfast”. Jälleen kerran pakattiin reppua ja mietittiin mitä kaikkea lapset …
Costa Rican ziplineja oli kehuttu kovasti ja muutaman päivän pohdiskelun jälkeen päätimme mennä zipline-retkelle. Lähdimme suoraan aamiaiselta pieneen retkibussiin. Turisteja haettiin vielä yhdestä hotellista ja sen jälkeen ajoimme parisenkymmentä minuuttia pelipaikalle, toiselle puolelle Arenal-vuorta kuin missä me asuimme. Aamu oli ollut kirkkaampi kuin eilen, mutta sateet innostuivat tulemaan kun me pääsimme kohteeseen. Hiukan huonot olivat …
Mila ja mummi olivat käyneet aamiaisella kun me muut olimme heräilemässä. Aava oli valvottanut meitä yöllä ja siksi nukuimme tänä aamuna jopa puoli yhdeksään. Siiten pääsimmekin nauttimaan aamiaista kahdestaan kun veimme Aavankin mummille aamuimujen jälkeen. Se oli luksusta. Ei syömisestä kiukuttelevaa Milaa eikä sylissä venkoilevaa Aavaa. Nautin pannareita paistetun banaanin ja tuoreiden ananaspalojen kanssa. Aamu …
Kaksi ensimmäistä päivää olimme tutustuneet hotellialueemme spa-tarjontaan ja pieneen La Fortunan kaupunkiin. Kolmantena päivänä meillä oli varattu retki ja herätys klo 6.30. Paitsi minä olin hereillä jo puoli kuudesta kun Aava heräsi silloin tissille. Unista ei tullut sen jälkeen mitään. Kehnosta aamusta huolimatta olin melko pirteä kun lähdimme aamiaiselle seitsemältä. Mummi tuli meidän huoneeseen hoitamaan …
Costa Rica on ollut haaveena jo monta vuotta, mutta tähän asti se on saanut väistyä muiden matkasuunnitelmien tieltä. Osittain sattuman kautta se kuitenkin päätyi meidän kohteeksi tänä vuonna. Saimme varattua Mexicosta RCI-lomaosakeviikot ja siihen kylkeen oli jokseenkin helppo laittaa tämä kauan haaveiltu maa toiseksi kohteeksi. Costa Rica, kunhan sinne pääsemme, jää merkitykselliseksi maaksi minulle maabongausmielessä. …
Olen käynyt Etelä-Afrikassa kolme kertaa, vuosina 1998, 2015 ja 2020. Ensimmäisen ja toisen visiitin väliin jäi melkein kaksi vuosikymmentä ja merkittävä aika itsellekkin kehittyä matkailijana. Etelä-Afrikassa toteutuu moni asia, josta Afrikassa pidän: kansallispuistot, eläimet, mielenkiintoiset kaupungit, villi meri ja varmasti vielä paljon muita, joita en ole vielä päässyt kokemaan. Hienoista elämyksistä pääsee nauttimaan menettämättä kaikkia …
Minäkin olen yksi niistä, jotka ovat rakastuneet Afrikkaan. Tässä kohtaa minun pitää myöntää, että Afrikassakin tie sydämeen on vienyt eläinten kautta. Ja se tapahtui vuonna 2004 Keniassa safarilla Tsavon kansallispuistossa. Sittemmin olen päässyt kokemaan safaria myös Etelä-Afrikassa. Tällä hetkellä suurin intohimoni olisi päästä tapaamaan vuorigorillat Ugandassa. Sen lisäksi Ruanda ja tarkempi tutustuminen Tansaniaan, sen tarjoamiin …
Australia asettui heti lähelle sydäntäni, kun tein ensituttavuuttani tuohon valtavan kokoiseen maahan vuonna 1996 ollessani 11-vuotias. Tuolloin rakastettavat pussieläimet olivat se syy miksi niin kovasti maahan ihastuin. Eläinrakkaus ei ole hävinnyt mihinkään aikuistumisen myötä, mutta suhde Australiaan on saanut uusia vivahteita sitten lapsuuden. Isoon maahan mahtuu paljon hienoja asioita. Australian monimuotoiset elämykset, joita olen mitä …